Arjen turvallisuudentunne järkkynyt

Hienoa tekstiä!

Kiitos positiivisesta palautteestasi! =)

Yhteisöllisyys on varmasti tärkeää nykyaikana ja että jokainen tuntuisi kuuluvansa joukkoon ja lapset saisiavat turvallisen kasvuymäristön.

Kiitos Annikki!

Tänä päivänä sellainen yhteisöllisyys mitä "ennen vanhaan" perheet, sukulaiset ja isovanhemmat oli, on kadonnut ja tuonut sitä yksinäisyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta yksilöön. Viimesotien jälkeen varmasti yhtenä ihmiskuntamme pelastautumisen ja tervehtymisen kulmakivenä oli juuri tuo yhteisö, jossa kaikki tukivat, olivat apuna ja hoitivat toisiaan. Tätä samaa yhteisöllisyyttä me tarvitsemme tänä päivänäkin, vaikka haasteet ja vaikeudet ovat tyystin erilaiset.

Pelastussuunnitelmien harjoittelua ei kouluissa vastaisten tilanteiden varalta ole syytä ainakaan aikuisoppilaitoksissa aristella, eikä se mielestäni ole mitään hysteriaa lietsovaa vaan tarpeellista turvallisuutta ja sen tunnetta edistävää toimintaa. Lamautua ei yllättävissäkään tilanteissa saa.

Kiitos tärkeästä kommentistasi J-P!

Turvallisuuskoulutus on vuosien aikana lisääntynyt ja sitä saa monen hintaisena ja laadultaan erillaisena. Nykypäivänä meitä ihmisiä on niin paljon enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten ja lisäksi kaikenlainen liikenne on lisääntynyt, niin maalla, merellä kuin ilmassa. Muutaman vuoden sisällä on tapahtunut hyvin erityyppisiä katastrofeja. Estonian uppoaminen, Konginkankaan bussiturma, Tsunami ja kouluammuskelut, vain muutamia mainitakseni. Kuolonuhreja ja vammautuneita on tullut melkoisesti ja jäljelle jääneitä surevia omaisia on paljon.

Arjen turvallisuuskoulutus, joka sisältää muun muassa alkusammutusta, ensiapua, antavat valmiuksia selviytyä uhkaavasta vaarasta tai jo tapahtuneesta onnettomuudesta. Henkinen kriisinsietokyky-koulutus antaa taas valmiuksia mahdollisen henkilökohtaisen kriisin käsittelemisessä, kuten työttömyys, avioero tai vakava sairastuminen. Näitä on tarjolla yksittäiselle ihmiselle. Sitten on erikseen muun muassa virastot, laitokset ja yritykset, joilta laki vaatii turvallisuussuunnitelmaa ja myös ohessa henkilökunnan koulutusta mahdolliseen vaaran uhkaan tai muuhun hätätilanteeseen.

Nyt pitää muistaa sellainenkin asia, että ihminen aika nopeasti unohtaa tällaiset ikävät tapahtumat. Vieläkin yksilö saattaa mielessään ajatella, että ei minulle satu mitään. Sitten kun sattuu ja ei ole varautunut, järkytys voi jättää elinikäiset vammat.

Turvallisuusajattelu kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tulisi olla jokapäiväinen tekojen ja puheiden aihe. Turvallinen arki tulee kuulua meille jokaiselle ja jokainen meistä on velvollinen hoitamaan oman osuutensa siitä, esimerkiksi kouluttautumalla ennakkoon yllättäviä tilanteita varten.

Vielä kommenttia edelliseen kirjoitukseeni:
"Näitä on tarjolla yksittäiselle ihmiselle." Kyllä varmasti avioeroja ym. on "tarjolla" ihmisille, mutta tarkoitin kirjoituksessani kyllä koulutusta jota on tarjolla.

Heljä Järvinen,

ihailen tarmokkuuttasi meidän kaikkien turvallisuuden edistämiseksi. Kuhmoisten valtuustoon ehdottomasti kuuluu edes yksi henkilö, jolla on "turvallisuusasiat hanskassa"!

Tänä päivänä, SIIS TÄNÄ PÄIVÄNÄ, kuka tuntee olonsa turvalliseksi, kun uhkaa on idästä, lännestä, maalta, mereltä, ilmasta.

TURVALLISUUSKOULUTUS on tärkeää! Tavallinen tallaaja saa turvallisuuskoulutuksen kautta itselleen ainakin TURVALLISUUDEN tunteen, kun on TIETOA...! Hyvää matkaa Turvallisuuskoulutuksen saralla. Jospa oppisimme vähemmällä..., mutta kun olemme "luupäitä".

Hyvä Syyslehti, kylläpä oli hyvää tekstiä!

Äänestetään Heljä Järvistä!

Kauniita sanoja ja ajatuksia !! Miten ajattelit oitaa asian käytännössä ??
Eivät kaikki kuulu ressuihin !
Miten tavallinen ihiminen asian hoitaa !!!

Kiitos, Matti Aaltonen mielenkiinnosta.

Vapaassa maassa saamme kuulua tai olla kuulumatta järjestöihin tai yhdistyksiin aivan oman arvomaailmamme mukaisesti.

Lempiaiheeseeni, arjen turvallisuuteen voi jokainen vaikuttaa ihan itsekin miettimällä olojaan ja suunnittelemalla, miten toimia erilaisissa vaara- tai hätätilanteissa. On myös järjestetty näistä asioista koulutuksia muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPKy) ja Naisten Valmiusliiton (NVL ry) toimesta, missä itsekin olen ollut mukana.

MPK:n ja NVL:n koulutuksiin voivat osallistua kaikki näistä asioista kiinnostuneet eikä tarvitse kuulua mihinkään järjestöön päästäkseen mukaan toimintaan. Koulutukset on tarkoitettu nimen omaan tavallisille ihmisille ja olenkin yrittänyt saada niille runsaasti julkisuutta osallistujamäärän kasvattamiseksi. Koulutusten sisältöä pyritään koko ajan kehittämään ja järjestämään niitä mahdollisimman monella paikkakunnalla tavoittaaksemme asiasta kiinnostuneet. Nämä ovat lisäksi laatuunsa nähden hyvin edullisia, jotkut jopa kokonaan maksuttomia.

Äänestetään asioihin antaumuksella perehtyvä Heljä Järvinen valtuustoon. Saadaan sinne valoa, uskallusta ja rehellistä avoimuutta.
Hänellä on näyttöä tervehenkisestä ja jaajasta ajattelusta pienenkin ihmisen
puolesta.

Heljä Järviselle annettu ääni ei jää
käyttämättömäksi!

NIM. ETEENPÄIN

Nim. eteenpäin.

Näin tosiaan on ja lisäykseksi Heljä Järvisen ansiolistaan kannattaa mainita tämän isänmaallisuuden ja yleisen turvallisuuden lisäksi ymmärrys kulttuurin merkityksestä, pienyrittäjyydestä, koulutuksesta ja terveydenhuollon, lasten sekä vanhusten tarpeista.

Heljä Järvistä äänestäen et näe turhaa vaivaa.

Kiitos nimimerkeille Eteenpäin ja Ääni Oikealle Ihmiselle.

Myönnän, että kokemusta on karttunut jo jonkin verran elämän aikana. Hyviä kokemuksia ja oppimiaan asioita voi hyödyntää yhteisten asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Vahvuutenani pidän juuri uskallusta tarttua vähemmän mukaviin asioihin ja rohkeutta välittää ihmisistä sekä avoimesti pyrkiä tuomaan kehitettäviä asioita esiin.

Erilaisten asioiden tekeminen ja kokeminen on mahdollistanut sen, että ymmärtää paremmin erilaisia ihmisiä ja uskaltaa tarttua monenlaisiin asioihin.

nimimerkeille
Eteenpäin ja Ääni Oikealle Ihmiselle sekä muillekin äänestäjille.

Saatetaan toden totta tämä pystyvä ja jo kotikasvatuksesta rehellisyyden ja suoraselkäisyyden perinyt Heljä valtuustoon koko kunnan ja kuntalaisten etuja valvomaan!

KIRJOITETAAN no. 35 !

Hienoa Heljä!
Olen lukenut kaikki kirjoittamasi artikkelit vastauksineen sekä kommentteineen ja voin vain ilolla todeta että; LOISTAVAA HELJÄ!!!

Yhteisöllisyys on päivän sana mutta kuinka se käytännössä toimii. Valitettavan huonosta niinkuin olemme saaneet lähiaikojen tapahtumistakin kuulla ja lukea. Missä on se sodanaikojen motto: "Kaveria ei jätetä". Mihin se on uhohtunut meiltä ,tämän päivän isiltä ja äideiltä joiden omat isät ja äidit, isovanhemmat, uhrasivat osan elämästään, monet, liian monet sen jopa menettivät puolustaessaan meille niin kallista isänmaata. Vielä tänäänkin on joukossa ihmisiä jotka kantavat niin sielussaan kun fyysisessä kehossaankin kipeitä muistoja ajalta jota emme kukaan toivoisi takaisin.Omat, jo edesmennet vanhempani.kuuluivat heihin.
Olisiko meillä heiltä jotain opittavaa:Aivan varmasti!Se on todellista lähihistoriaa jonka sanomaa ei pidä koskaan unohtaa. Silloin ei "kaveria jätetty".
Kuinka on nyt? Mikä ajaa nuoret ihmiset, miksei vanhemmatkin, näin draagisiin toimiin kuten esim. nämä koulujen ammuskelutapaukset ovat viime aikoina osoittaneet. Tähän ei varmasti ole olemassa yhtä oikeaa vastausta tai ratkaisua mutta jostain täytyy alkaa. Syrjäytyneisyys, koulukiusaaminen,rajojen puute, kokeilun halu, jännityksen kaipuu, omien rajojen etsiminen, ihmissuhteiden vääristyminen ja sitä kautta oman minäkuvan ja todellisuuden tajun "haaksirikko".....tässä joitakin omia mietteitäni siitä miksi ollaan menossa suuntaa joka pitäisi saada käännettyä ettei vastaavaanlaisia tapauksia enää tulisi. En missään nimessä haluaisi olla mikään "pahanilmanlintu" mutta realiteetti valitettavasti taitaa olla niin etteivät nämä tapauksen, ikävä kyllä, jää yksittäisiksi.

On helppoa syyllistää ns.ulkopuolisia tekijöitä kuten TV , Internet jne...jne...mutta onko se kuitenkaan kokonaan ihan niinkään?
Eikö ihmisen perusturvallisuuden ,lähimmäisen rakkauden, toisen huomioonottamisen ja -kunnioittamisen , erilaisuuden hyväksymisen, heikomman auttamisen ja puolustamisen, "yhteen hiileen puhaltamisen" , yhteisöllisyyden perustan pitäisi olla lähtöisin sieltä kotoa. Missä on mennyt pieleen..............?
Olemmeko me, tämän päivän isät ja äidit niin sokeutuneet katsomaan elämää silmiin ettemme näe sitä hätää ympärillämme joka voi pahimmassa tapauksessa riistäytyä käsistä jo tiedossa olevin seurauksin. Näemme kyllä tikun naapurin silmässä mutta emme tukkia omassamme.

Tässä oli pieni kommentti ns. päivän polttaviin puheenaiheisiin.

Vapaan maan vapaa kansalainen Heljä, on aikaansaannoksillaan, töillään ja teoillaan osoittanut kuinka hieno , mahtava ja vahva voi Suomalainen Nainen parhaimmillaan olla. Hänenlaisiaan persoonallisuuksia, työtä pelkäämättömiä ja uhrautuvaisia ihmisiä, Naisia tämä maa tarvitsee. Hänenlaisensa ihmiset , päättäjät, vaikuttajat niin yhteiskunnassa kuin sen pienimmässä solussa, perheessä, voivat olla ja ovatkin juuri niitä tekijöitä, voimavaroja joiden työn ja tekemisen kautta voidaan tulevaisuudessa myös vaikuttaa siihen että tämä kotosuomi olisi meille hyvä ja turvallinen paikka asua.
Kun me pystymme tervehdyttämään jokainen osaltamme yhteiskuntamme pienintä solukkoa , perhettä, se ajan oloon kyllä tervehdyttää myös koko yhteiskuntaa. Tähän yhteistyöhön me tarvitsemme kaikki toinen toisiamme niin kuin myös niitä kaikkia yhteiskuntamme verkostoja , vapaaehtoinen maanpuolustus mukaanlukien, jossa toiminnassa Heljä on esimerkillisellä tavalla mukana.

Nimimerkille Joppe.

Kirjoituksesi oli vahvasti oikeaa asiaa.
Tamä kun vihdoinkin oivallettaisi laajoissa piireissä ja myöskin sitouduttaisi kaikissa pyrkimyksissä ottamaan huomioon, voisi Suomen kansalle koittaa vielä UUSI AIKA.
Se on valtavan suuri häpeä, että tällä häikäilemättömällä itsekkyydellä ja oman edun tavoittelemisella olemme saaneet kansallemme näin suuren henkisen, monelle myöskin taloudellisen ahdingon aikaan.
Eivät edelliset sukupolvet tällaisen ISÄNMAAN eteen vuodattaneet vertaan ja loputtomia, usein miten salassa itkettyjä kyyneleitään.
Ei heillä ollut varaa itsekkyyteen, vaan kaiken tuskan ja tuhon keskellä lähdet
tiin yli-inhimilliseen urakkaan rakentamaan yhteistä itsenäistä ISÄNMAATA tuleville polville.

Hävetkäämme ja kääntäkäämme kelkkamme pätkän matkaa tulosuuntaan ja
muistelkaamme mitä meille opetettiin;
USKO JUMALAAN, REHELLISYYS, EPÄITSEKKYYS, LUONNON JA KANSSAIHMISTEN KUNNIOITUS, HYVÄT TAVAT!!!

Kiitos nimimerkeille Joppe ja Toivotaan rakentavista ja runsaista kommenteista.

Tämä aihealue on hyvin laaja, mutta yritän nyt vastata kuitenkin lyhyesti ja täsmällisesti omat tämän hetkiset ajatukseni.

Nyky-yhteiskuntamme vaatimusten puristuksissa olemme kenties menettäneet kykymme tuntea inhimillisiä asioita. Mutta ihmeellistä tässä on se, että miten eri aikakausina ihmiset ovat taistelleet hyvin erillaisten asioiden ja vaikeuksien parissa. Välittäminen toisesta ihmisestä tarkoittaa tänä päivänä useimmiten sitä, että laskelmoidusti mietitään mitä hyötyä siitä on minulle. Ihmisestä on tullut niin sanotusti "kulutustavaraa" niin kuin kodinkoneet ym. Tässä oravanpyörässä pyöritään aikansa ja saadaan asiat solmuun ja sitten havahdutaan omaan pahaan oloon. Ensin syyllistetään läheiset ja muut ystävät ja sen jälkeen huomataan, että tilanne ei korjaannukkaan ja vikaa haetaan silti "ulkopuolelta" kunnes ymmärretään, että tilanteen parantamiseksi muutos alkaa itsestä. Toivottavasti tämä ei tapahdu liian myöhään.

Uskon, että meidän suomalaisten on vaikea näyttää aitoja positiivisia tunteitamme johtuen luonnollisesti jäyhästä kulttuuristamme, mutta myös siitä että meillä ei kerta kaikkiaan ole kykyä kohdata lähimmäistä ja vaadimme itseltämme sekä läheisiltämme aivan liian paljon. Myös luottamus toiseen ihmiseen on jostain syystä kadonnut.

Luotan kuitenkin siihen, että pienin askelin tässäkin asiassa saadaan muutosta aikaiseksi. Ensimmäinen asia positiiviseen suuntaan voisi olla se, että armahtaisi itseään enemmän. Ei tarvitse olla yli-ihminen, suorittaja ja uskomaton taikuri kaikissa asioissa. Oman itsensä armahtamisen kautta voisi osata antaa armoa myös läheisilleen. Toinen asia voisi olla se aito välittäminen toisesta ja kertoa se, että olet hyvä ihminen juuri sellaisena kuin olet. Ja riität sellaisena kuin olet. Ainakin näitä asioita voisi harjoitella, vaikka ensin salaa ettei kukaan huomaa =)

Paremman huomisen rakentaminen alkaa nyt ja meistä kaikista. Emme voi siirtää vastuuta omasta elämästämme toisille ja velvollisuutemme on ottaa vastuu myös muista ihmisistä.

Painokasta ja tärkeää perusasiaa Heljä Järviseltä ja usealta kommentoijalta.

Toivon mukaan varmistamme Järviselle tarvittavan äänimäärän, jotta saadaan valtuustoon varma tekijä, ei pelkkä puhuja.

Ratkaisuehdotus koulusurmiin,väkivaltaan.

Ehdotan että jokaisessa koulussa aletaan joka aamu aamunavauksella jossa sanotaan (esimerkiksi joku raamatunlause) opiskelijoille että toista ihmistä vastaan toimiminen, tappaminen ja väkivalta on väärin.

Joku voisi sanoa että tämähän on itsestäänselvää.

Havahduin kuitenkin toisenlaiseen todellisuuteen kun aloin miettiä Kauhajoen ja Jokelan tapahtumia. Ampujien internetkommunikaatio sisälsi paljon kehoituksia tappamiseen, ja nykyinen media ja pelit, jne. sisältää paljon väkivaltaa ja tappamista.

Kaikki tuo on aina vaan mennyt enemmän ja enemmän raaempaan, ja todellisempaan suuntaan, jolloin esimerkiksi saattaa olla että joidenkin yksilöiden suhteen tuo voi aiheuttaa heidän väkivaltaisen käyttäytymistoimintonsa.

Asian suurin pointti on että mediassa,koulussa, - ylipäänsä missään ei välttämättä kerrota enää lapsille ja nuorille tai nuorille aikuisille että ihmisten ei tulisi tehdä pahaa toisille, - että on paha jos tehdään väkivaltaa, ja että se ei ole ihannoitavaa. Missään ei kerrota että se on väärin,ja että sitä ei tule ihannoida.

Joku Hollywood toiminta-elokuvien ennen usein jopa naurettavana tai ei niin vakavasti otettavana pidetty sankari-ihanne onkin nykyään monien mielestä ihannoitava ja etenkin ruumiillisen väkivallan käyttö joka yhä useimmin esitetään ratkaisuna ja OIKEUTETTUNA, ja todelliseen elämään liityvänä mallina. Ei siis enää jonain kuvitteellisena sankarimallina. Eräänlaiset väkivalta-psykopaatit esitellään ihannoitavina hahmoina ja sen vaikutuksenhan näkee nykyään jokapuolella.

Väkivalta ei ole koskaan oikeutettua.

Jos tällaisia väkivallanvastaisia näkemyksiä painotettaisiin joka koulussa koko maailmassa joka päivä, voisi olla että ettei meillä edes olisi väkivaltaa.

(Tutkimus mainitsi että alle kouluikäinen näkee 400 murhaa TV:stä,mutta tuntuu että tuo luku saattaa internetpelien kanssa olla ennemminkin 400 000.)

Myös henkilökohtaisesti toivoisin evankeliumin sanoman selittämistä kouluissa, koska sen luulisi luovan eettisyyttä. Etenkin Suomessa tuon ei luulisi olevan ongelma; joka aamu Raamatunlause ihmisyyden puolesta voisi auttaa paljon nykyiseen epäeettisyyteen jota on liikkeellä.

-Tuure Toivikko

Tuure Toivikko

Ideanne on niin käyttökelpoinen ja helposti toteutettavissa, vain halusta kiinni, että tästä pitäisi saada lähtemään haaste kaikille kouluille ja oppilaitoksille, eikä se ölisi tarpeeton työpaikoillakaan.
Esteeksi asian totuttamiselle useissakin kohteissa oletettavasti tullaaan esittämään
uskonnonvapaus- aika ym vaikeuksia
Mutta valtiovallankin taholta olemme saaneet lupauksia ja kehotuksia perusarvojen palauttamiseksi.
Kysymys on nyt koko Suomen kansasta ja tulevaisuudestamme.
Te olette nyt esittänyt yhden hyvän ja kauaskantoisen idean, jonka toteuttamiseen yhteiskuntamme ei tarvitse edes investoida.
Siunausta tärkeälle asialle!

Kiitos Tuure Toivikko!

Nyt kommentointini on kestänyt luvattoman pitkään!

Kaikki oikeastaan lähteekin siitä, ihmisen halusta muuttua ja halusta muuttua paremmaksi. Yhteiskunnalla on suuri merkitys myös yksittäisen ihmisen valintoihin ja tekoihin. Mutta, miten yhteiskunta tukee tavallista arjen kulkijaa? Tukiviidakko on mitä mahtavin. Tukea saa sieltä ja täältä, ainakin niin kerrotaan, mutta kuka oikeasti sitä tukea saa ja kenelle siitä on hyötyä?
Tästä asiasta monien ihmisten kanssa keskustelleena huomaa sen turvattomuuden joka kuitenkin kaikesta tuesta huolimatta on ihmisillä.

Mielestäni yhteiskunta ei tue vanhemmuutta riittävästi. Jos vanhemmuus on hukassa mitä voimme odottaa jälkikasvultamme? Lapsi tarvitsee luetettavia ihmisiä ympärilleen, hyvän ja tasapainoisen sekä turvallisen ympäristön kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi.

Kun ihminen investoi terveellä tavalla itseensä, hän investoi myös läheisiinsä ja tulevaisuuteen. Sitä kautta myös yhteiskunta hyötyy kansalaisistaan. Mutta yhteiskunnan hyöty kansalaisistaan jää kovin laihaksi, jos ihminen unohdetaan.